Otsikko on kliseinen, mutta vähintäänkin osin totta – ainakin rahoituksen näkökulmasta. Ajatellaanpa tilannetta, että koronakriisi hoidetaan huonosti, eikä mielenterveyspalveluihin panosteta. Yhä useampi nuori ja opiskelija uupuu, lehdet huutavat lisääntyneitä mielenterveysongelmia ja lopulta nämä johtavat pitkiin sairaslomiin ja jopa työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tiesitkö, että mielenterveysasiat olivat vuonna 2019 ensimmäistä kertaa kaikista yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle? Ja erityisesti masennus. Mielenterveyden- ja käytöshäiriöiden takia vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 6 700 ihmistä ja heistä suurin osa oli alle 35-vuotiaita.
Miten tämä liittyy opiskelijoihin? Siten, että me olemme niitä, joiden työpanoksen avulla tulevaisuudessa maksetaan verojen kautta eläkkeitä. Jäit sitten eläkkeelle nyt tai 40 vuoden päästä. Miten kukaan meistä jaksaa tehdä eläkeikään asti täysillä töitä, kun jo nyt resurssit ovat huonot. Eläkeikään, joka jatkuvasti nousee, koska ihmisten pitäisi nykyaikana jaksaa paremmin. Tässä on ristiriita. Kuten myös siinä, että ihmisiä halutaan tukea opiskelemaan lisäämällä opiskelupaikkoja ja vaatimalla työelämässä korkeakoulututkintoa nykyään vähän jopa kaikessa. Silti tukipalvelut eivät ole kunnossa. Asialle tulisi tehdä jotain.
Terapiatakuu etenee kunnissa liian hitaasti ja somessa ihmiset naureskelevat mielenterveysongelmille. Itse sain somessa pelkät haukut niskaan, kun eräs paikallinen demari oli kirjoittanut, että tarvitsemme kuntaamme parempia mielenterveyspalveluita ja minä komppasin, että erityisesti nuorena olen samaa mieltä, koska meidän tarvitsee jaksaa työelämässä pitkään. Kuulemma minä keksin koko asian ja valitin aivan turhasta. Itse keksittyjä tuollaiset, nuoret vain ovat laiskoja. Ei todellakaan!
Miksi ihmiset eivät ymmärrä sitä, että asiat eivät ole samalla tavalla kuin 60-luvulla? Nykyajan vaatimukset someineen päivineen ovat uskomattoman kuormittavia ja työelämän vaatimukset kasvavat koko ajan. Siksi haluankin, että yhä useampi puhuu mielenterveysongelmista ja kannattaa asioita, jotka edesauttavat paremman hoidon saantia. Varmistetaan niin oppilaille kuin opiskelijoille riitävät mielenterveyspalvelut. Eikä unohdeta myöskään muun ikäisiä. Me kaikki ansaitsemme riittävät mielenterveyspalvelut tarpeeksi nopeasti. Jokainen meistä on sen arvoinen.
Äänestä siis kuntavaaleissa ehdokasta, joka ei pistä näiden asioiden kanssa kapuloita rattaisiin, vaan ymmärtää, millaista on elää 2020-luvulla.
Rosamari Rissanen
Kuntavaaliehdokas
Turku
Lähde:
https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys